"Kun mä vaan paljon teen hyviä tekoja, niin mä pelastun." Moni ajattelee noin. Aivan liian moni. Tottahan on hyvä tehdä hyviä tekoja, mut ei niillä taivaaseen pääse. Teot ei pelasta, vaan usko Jeesukseen Kristukseen.
Pelastusta ei ansaita teoilla. Vaikka ihminen kuinka tekis hyvää, hän tekee myös paljon pahaa, koska me ihmiset ollaan syntisiä. Mutta Jeesus tuli maailmaan sovittamaan meidän kaikkien synnit, ja se on täytetty, ollut jo yli 2000 vuotta. Joka ottaa vastaan tämän sovitustyön ja uskoo että Jeesus on Kristus, lihaan tullut Jumala, syntimme sovittaja, hän pelastuu.
Tekoja ei tarvita siinä mielessä, että niillä jotain pitäisi ansaita pelastuakseen. Uskoa seuraavat hyvät teot, mutta niitä ei tehdä ansaitaksemme pelastusta. Niitä tehdään rakkaudesta Kristukseen, kiitollisuudesta syntien anteeksi saamisesta ja rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan.
Usko saa uutta aikaan, kun ihminen saa Pyhän Hengen ja hyvät teot ovat sen hedelmää. Tottahan jokainen kompastuu syntiin aika ajoin, mutta ei pidä jäädä rypemään rapakkoon, vaan kääntyä Kristuksen puoleen, joka jokaisen synnin sovitti.
Omassa elämässä oon huomannut että elämä on jatkuvaa parannuksen tekoa. Jos mun pitäis omilla teoillani ansaita pelastus, niin olisin kadotustuomion alainen. Mutta minä panen toivoni Jeesukseen Kristukseen ja Hänen ristintyöhönsä. Hän on minut sovittanut omalla kalliilla verellään, enkä tahdo heittää sitä hukkaan! Tahdon jättää itseni Kristuksen armon varaan.
Ihminen pelastuu uskosta Herraan Jeesukseen.
Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
»Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten«, sanoi Kristus. Hän vertasi toisia kansoja koiriin, mutta hyväksyi kuitenkin kanaanilaisen naisen ajatuksen, että koiratkin saavat syödä murusia jotka putoavat heidän isäntiensä pöydästä.
VastaaPoistaKristus ei pelasta vain juutalaisia: »Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.« Juutalaiset ja toiset kansakunnat muodostavat kristittyinä yhden lauman.
Etenkin Kristuksen vertausta suurista pidoista, joihin ensin kutsutut eivät saavu, voitaisiin pitää oikeutuksena sille mitä Paavali ja Barnabas sanovat juutalaisille: »Kaikkein ensimmäiseksi Jumalan sana oli julistettava teille. Mutta koska te torjutte sen ettekä pidä itseänne iankaikkisen elämän arvoisina, me käännymme pakanoiden puoleen.«
Missä Kristus kuitenkaan sanoo, että ihminen voi pelastua vain ja ainoastaan seuraamalla häntä? Jos siitä ei ole Kristuksen sanaa, niin ei siihen kristityn tarvitse myöskään uskoa — ei ole silloin meidän asiamme tuomita kuka pelastuu ja kuka ei, vaikka omasta pelastumisestamme voimme olla varmoja. Ehkä olen väärässä, mutta kun tulkitsemme kristinuskoa, täytyy perustana olla Kristuksen sana, eikä esimerkiksi se mitä kristinuskosta perinteisesti ajatellaan.
Raamatussa Herra Jeesus sanoo Joh. 14:6 "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Ja myös Joh. 3:36 "Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." + Joh. 3:18 "Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen." Kaikki nämä ovat Jeesuksen sanoja.
VastaaPoistaRaamattu eksklusiivisesti sanoo että ainoastaan Jeesukseen Kristukseen uskomalla ihminen pelastuu.
Kiitos viittauksista UT:iin. Synoptiset evankeliumit perustuvat enemmän tai vähemmän Kristuksen kahteentoista opetuslapseen, jotka uskoivat siihen, että evankeliumi on vain juutalaisille. Johanneksen 14:6 viittaus Kristuksen sanoihin on mahdollisesti tarkoitettu vain juutalaisille — aivan kuten Johanneksen (Joh. 3:18) sanoja voitaisiin ajatella puheen asiayhteyden kannalta. Vasta Paavali alkoi ajatella Kristuksen sanomaa myös pakanakansojen kannalta.
PoistaSiten esimerkiksi kohdassa »Kukaan ei pystynyt vastaamaan hänelle« (Matt. 22:46) tarkoitetaan paikalla olijoita, ei kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina.
Jos sanaa ›kukaan‹ tulkitaan Johanneksen kirjoituksissa tarkoittamaan aina ja vain kaikkia maailman ihmisiä, kohdat kuten »Hän, joka tulee taivaasta, todistaa siitä, mitä on nähnyt ja kuullut, mutta kukaan ei ota vastaan hänen todistustaan« (Joh. 3:31-2), tarkoittaisivat kaikki ihmisiä. Koska ›kukaan‹ tarkoittaisi Johanneksen evankeliumissa aina kaikkia maailman ihmisiä, kohdan merkitys olisi, että kukaan ei ikinä eikä koskaan ota vastaan todistusta Kristuksesta, ei siis edes Johannes itse. »Joka ottaa hänen todistuksensa vastaan, tunnustaa, että Jumala puhuu totta« (Joh. 3:33), eli ei kukaan? Aivan yksioikoinen tulkinta sanan ›kukaan‹ merkityksestä ei selvästikään ole mahdollinen, joten sen merkitystä täytyy harkita jokaisessa kohdassa erikseen.
Minusta näyttää, että kyseisten kohtien merkitys sanalle ›kukaan‹ on UT:n kannalta epävarma, niin että itse en ainakaan muodosta siitä voimakkaita mielipiteitä suuntaan eikä toiseen.
Lopuksi sivuhuomautuksena: Johannes sanoo paljon sellaista mitä Kristus ei sano. Kaikki se mitä Johannes sanoo ei ole Kristuksen sanomaa. Esimerkiksi viittaamasi Joh. 14:6 on Kristuksen sanaa, mutta Joh. 3:18 on Johanneksen sanaa.
Tuo on turhaa saivartelua. Koko Raamattu on kokonaisuudessaan Jumalan sanaa. Sitä ei kuulu ihmisten alkaa pilkkomaan palasiksi.
Poista