Rukoileva ateisti

Kun mä nuorena yritin olla ateisti, ei siitä tullut mitään. Vaikka sanallisesti kielsinkin Jumalan, en päässyt eroon siitä sisäisestä tiedosta, että Jumala on olemassa.
 Tunsin Hänen katseensa missä vain olinkin, en päässyt mihinkään piiloon, vaikka kuinka yritin hokea: "Jumalaa ei ole".
 "Hullu sanoo sydämessään: 'Ei ole Jumalaa.' " (Ps. 14:1) Se on totuus.
 Tämän havaitsin todeksi myös itseni kohdalla.

 Yritin uskoa ihan mihin tahansa muuhun, kuin Jumalaan. Yritin uskoa evoluutioon, mutta se oli niin mieletön asia, että Jumalaankin on helpompi uskoa kuin siihen. Yritin uskoa myös saatanaan, mutta siitä seurasi vain paskaa niskaan.
 Vaikka sanoin, ettei millään ole mitään merkitystä, samalla näin selvästi, että kaikella on merkitys. Luonto huusi minulle olemassaolollaan: Jumala loi kaiken, ei sattuma voi saada aikaan maailmaa täynnä eläviä olentoja.
 Yritin ja yritin kieltää Jumalan, mutta en onnistunut. Joskus jopa löysin itseni rukoilemassa kun oli vaikeaa. Rukoileva ateisti!
Olen varma, etten ollut ainoa ateisti, joka rukoilee.

Kun aikani yritin elää tuossa turhassa kieltämisen tilassa, huomasin sen todellakin olevan turhaa. Tietoisuus Jumalan olemassaolosta ei vain kadonnut. Luovutin.
 Ei Herra kieltämällä katoa.
 Häntä ei voi paeta.
 Herra on. Hän on, vaikka kuinka yrittäisimme Hänet kieltää. Emme pääse Häntä pakoon mihinkään. 
 Miksi kieltää, kun se on turhaa?
 Miksi yrittää paeta, kun ei voi?
Viimeistään viimeisellä tuomiolla Hänet kohtaamme, ja silloin on myöhäistä yrittää puolustautua. Jos silloin ei ole Herran Jeesuksen oma, käy huonosti. Ihminen ei selviä Jumalan edessä synteineen ilman Jeesusta.
 Kaikki omat teot ovat turhia, ne eivät voi meitä pelastaa. Kaikki meidän teot ovat pahoja, ne parhaimmatkin sisältää syntiä jos jonkinlaista.   Ihminen ei voi pelastaa itse itseään. Siksi Jeesus tuli ja sovitti maailman synnit. Joka uskoo, se pelastuu.

"Herran laki on täydellinen,
se virvoittaa sielun.
Herran todistus on vahva,
se tekee tyhmästä viisaan.
 Herran asetukset ovat oikeat,
ne ilahuttavat sydämen.
Herran käskyt ovat selkeät,
ne valaisevat silmät.
 Herran pelko on puhdas,
se pysyy iäti.
Herran oikeudet ovat todet,
kaikki tyynni vanhurskaat."
 (Ps.19:8-10) Tämän olen saanut itsekin kokea.

"Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.." (Room. 3:21-24)

Kun tämän ymmärsin, tuli helpotus. Mun ei tarvitse kieltää. Mun ei tarvitse paeta. Jeesus on sovittanut mun pahat teot, joten mun ei tarvitse paeta. Saan ottaa vastaan pelastuksen Jeesuksessa. Saan uskoa kaikki syntini anteeksi, saan olla Jumalan lapsi tällaisena kuin olen.
 Tämä ei koske vain minua.
Jeesus sovitti jokaisen ihmisen jokaisen synnin kaikkina aikoina. Ihan jokaisen Hän on lunastanut. Joka sen uskoo, se pelastuu.
 Jeesus Kristus on Herra!
Tämä tosiasia muutti mun elämän täysin. Silmät aukeni, oli kuin olisin saanut näköni. Kaikki palaset loksahti paikoilleen kun tulin uskoon. Elämällä todellakin on tarkoitus.
 Mikään ei ole turhaa, kun elää Jeesuksen yhteydessä.
 Ilman Jeesusta kaikki on turhaa, ja sen turhuuden loppu on kadotus.
 Ero on merkittävä.
 Jeesuksessa meillä on kaikki, ilman Häntä meillä ei ole mitään.